Revontulien loimussa Kolilla

Kävin Kolin kansallispuistossa pienellä revontulivaelluksella 7-8.10.2015. Kaverin kanssa päätimme käydä siellä vaeltamassa, joskus ruska-aikaan lokakuun alkupuolella. Minulla oli ajatuksena, että samalla reissulla pääsisin kuvaamaan myös revontulia. Niinpä kyttäsin revontuliennusteita ja sääennusteita, että millon olisi hyvä hetki lähteä. Alkuviikosta 41 revontuliennusteet näyttivät todella hyviltä keskiviikon ja torstain väliselle yölle, eli 7-8.10 väliselle ajalle. Sääennusteetkin näyttivät silloin selkeää, joten lähdimme keskiviikkona iltapäivästä ajelemaan Kuopiosta kohti Kolin kansallispuistoa. Ajatuksena oli että olisimme perillä sopivasti ennen kuin revontulinäytös ennusteiden mukaan alkaisi ja saavuimme perille noin klo 8 aikaan illalla. Tuossa vaiheessa taivaalla näkyikin jo hieman revontulia ja pilvet olivat sopivasti väistymässä edestä. Vaihdoimme vaelluskamppeet päällemme, nostimme rinkat selkään ja lähdimme parkkipaikalta kohti Ukko-Kolin huippua. Ajatuksena oli että kuvaisimme illan revontulia Kolin huipulla ja jatkaisimme sitten yöksi Ryläyksen kodalle.

Päästyämme huipulle, alkoi revontulishow kunnolla voimistumaan yläpuolellamme. Ukko-Koli olikin erinomainen paikka jäädä niitä kuvaamaan, koska siitä nääkyy hyvin joka ilmansuuntaan. Niinpä siitä pystyi helposti kuvaamaan aina parhaimmat ja voimakkaimmat revontulet, missä suunnassa ne sitte sattuivatkin näkymään. Ympäri huippua kolme tuntia vierähti nopeasti revontulia ihaillessa ja kuvatessa.

Kun kello oli yksitoista ja revontulet hieman himmenivät, niin päätimme lähteä kohti yöpaikkaa, jotta kerkeäisimme ennen aamua nukkumaankin. Nostimme rinkat selkään ja lähdimme kävelemään Ryläyksen kodalle, johon oli matkaa Ukko-Kolilta noin 8km. Koska oli pimeää meidän piti tietenkin kävellä otsalamppujen ja revontulien valossa. Kun olimme kävelleet hieman matkaa, niin revontulet taas voimistuivat. Siinä vaiheessa näki oikeastaan kävellä pelkästään niidenkin valossa. Keskellä metsää revontulten loimussa vaeltaminen oli muuten todella maaginen kokemus. Pysähdyimme välillä kuvaamaan, kun revontulet kauniisti loimottivat latvojen yläpuolella. Samalla siinä tuli myös hieman levähdettyä ja tankattua, jotta jaksoi taas jatkaa matkaa.

Ryläyksen kodalle saavuimme joskus klo 3 aikaan yöllä. Kota oli onneksi tyhjä, joten tilaa nukkua oli mielin määrin. Tuossa vaiheessa revontulet edelleenkin loimottivat taivaalla tai oikeastaan ne välkkyivät niin nopeasti, ettei niistä oikein saanut hienoja kuvia. Niiden katselu tähtitaivaan alla oli kuintekin rentouttavaa raskaan kävelyn jälkeen, ettei olisi malttanut laittaa ollenkaan nukkumaan. Ennen nukkumaan menoa piti tietenkin tehdä vielä puita, lämmittää kota ja syödä. Nukkumaan pääsimme vasta klo 4 aikoihin.

Yö vierähti puolittaisessa unessa ja heräsimme kymmenen aikaan aamulla, kun muita vaeltajia saapui kotaan kolistelemaan. Aamupuurot syötyämme ja kahvit juotuamme kävimme vielä katsomassa maisemia Ryläyksen näköalapaikalta, ennen kuin lähdimme paluumatkalle. Näköalapaikka oli muutaman sadan metrin päässä kodasta ja sieltä näkyi hienosti Kolin huiput ja sen takana oleva Pielinen. Hetken ruskaisia maisemia ihasteltuamme lähdimme samaa reittiä takaisin Ukko-Kolille, jota yöllä olimme tulleet kodalle.

Alkuperäinen suunnitelma oli kiertää Herajärven lyhempi reitti ja olla reitillä kolme yötä. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat kaverini jalan kipeydyttyä ja päätimme saman tien palata. Paluumatkalla pysähdyimme välillä syömään ja levähtämään. Takaisin autolla olimme, joskus klo 8 aikaan illalla. Eli olimme viettäneen tarkalleen yhden vuorokauden Kolilla. Reissusta tulikin sinne ja takaisin Ryläyksen kodalle revontulivaellus, jossa kävelyä kertyi mutkineen yhteensä noin 20 km. Ryläyksen pääty kävellystä reitistä oli todella haastavaa varsinkin yöllä kuljettavaksi. Kodalla tapaamamme muut vaeltajat, olivatkin sitä mieltä, että se kohta onkin Kolin haastavimpia pätkiä. Kaiken kaikkiaan lyhyeksi jäänyt vaellus oli kuitenkin todella hieno kokemus, erityisesti revontulien takia. Seuraavana sama tarina kuvin kerrottuna.