30. syyskuuta 2015

Tähtiä ja revontulia

Kuluneen elo-syyskuun aikana olen kuvaamisessani keskittynyt enimmäkseen tähtikuvaukseen. Tähän innostukseen suurimpana syynä on keväällä hankkimani Samyang 12mm f2 objektiivi, joka soveltuu siihen tarkoitukseen mainiosti. Lähteissäni kuvaamaan tähtitaivaita oli yleensä myös hyvät ennusteet revontulien näkymiselle täällä Kuopiossa. Parina kertana kun revontuliennusteet oli todella hyvät, niin lähdin kuvaamaan ensisijaisesti vain niitä.

Tähtien ja revontulien kuvaaminen on kyllä maagista touhua. Se saa aina ajatukset rullaamaan niin että ihmisen pienuus, sekä maailmankaikkeuden suuruus tulevat mieleen. Revontulien kunnollista aktivoitumista voi joutua joskus odottamaan tunnin tai parikin, mutta mikäpä siinä kun voi odotellessa ihailla tähtitaivasta. Sitten kun se hetki viimein tulee ja revontulet aktivoituvat kunnolla saa se aina uudelleen ja uudelleen suun auki hämmästyksestä. Siinä on sitten ihan täpinöissään kuvaamassa, niin että ei meinaa keretä millään kaikkea kuvaamaan.

Kuvaus paikka kannattaakin katsoa hyvissä ajoin ja kameran on oltava kokoajan toimintavalmiina jalustalla. Revontulet näkyvät välillä niin lyhyen aikaa kirkkaana, että jos sitten vasta kaivaa kameraa repusta, kun ne aktivoituvat on se jo myöhäistä. Lähtökohtaisesti kannattaa mennä mahdollisimman pimeään paikkaan kauas kaupungin valosaasteesta ja katuvaloista. Kuvaaminen onnistuu kyllä myös kaupungissa, jos on mahdollisimman pimeässä paikassa kaupungin keskellä tai vielä parempi jos on kaupungin reunalla. Kaupungin reunalla kannattaa kuvata kaupungin valosaasteesta poispäin. Revontulia kuvatessa pitää tietenkin mennä kaupungin pohjoispuolelle, koska pohjoisella taivallaahan ne näkyy jos eivät ole niin voimakkaa että näkyy yläpuolella asti. Tähtien kuvaamisessa onkin sitten vielä tärkeämpää mennä pois valosaasteesta, jotta saa mahdolisimman hyvin tähdet ja linnunradan esiin. Kuvaus onnistuu toki kaupungin pimeimmissäkin kohdissa, mutta silloin kuvat vaativat vain enempi jälkikäsittelyä valosaasteen eliminoimiseksi.  Eikä sieltä siltikään saa niin hyvin tähtiä linnunrataa esiin. Tähtikuvauksessa käytetään apuna myös kuvien pinoamistekniikkaa, jolla laatua saadaan parannettua, mutta minä ole sitä vielä jaksanut kokeilla. Valosaastetta voi toisaalta myös hyödyntää jälkikäsittelyssä ja tehdä sen avulla tähtitaivaasta hienon värikkään.

Loppuun vielä pieni mielipide kuvaukseen käytetystä objektiivista ja kamerasta. Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu Samyang 12mm f2 objektiivilla f2 aukkoa käyttäen. Kamerana toimi minulla jo neljättä vuotta oleva Sony Nex 7. Tähtien ja revontulien kuvaamiseen tuo on mielestäni paras linssi, mitä tähän minun aps-c kennoiseen kameraani on suoraan liitettävissä ilman adapteria. Ainoa ongelma oikeeastaan on että Nex 7:ssa ei voi käyttää kovin suuria ISO-arvoja siedettävän laadun säilyttämiseksi. Tähtikuvisssa käytin ISO-arvoja väliltä 800-3200 ja revontulissa 400-800. Valotusaikoja käytin tähtikuvissa väliltä 25s - 13s ja revontulikuvissa 15s-5s. Kuvat on otettu eri puolilla Kuopion aluetta 15.8-13.9.2015 välisenä aikana kahdeksana eri yönä. Kaikkia kuvia on käsitelty enemmän tai vähemmän lightroomissa.




































































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti